SSBL 4. divisioona 2017-2018 SSBL 4. divisioona 2016-2017 SSBL 4. divisioona 2015-2016 SSBL 4. divisioona 2014-2015 SSBL 4. divisioona 2013-2014 SSBL 5. divisioona 2012-2013 SSBL 5. divisioona 2011-2012 SSBL 4. divisioona 2010-2011 SSBL 5. divisioona 2009-2010 Pepsi kesäsarja 2009 Kainuun Cup 2009 Karhuliiga 2008-2009 Kilpa Merikoskiliiga 2008-2009 Kainuun Cup 2008 Karhuliiga 2007-2008 HoD Merikoskiliiga 2007-2008 Kainuun Cup 2007 Merikoskiliiga 2006-2007 Merikoskiliiga 2005-2006 1.div Harjoituspelit All-Time SSBL-tilastot All-Time tilastot
Pelikuvat Muut kuvat

EtusivuHistoriikkiEdustusjoukkueOttelut ja tilastotOheistoimintaKuvagalleriaVieraskirjaForumLinkit

Pepsi kesäsarja 2009 Kilpasarja 2

 

Otteluraportti

29.7.09, klo 20:00, Kempele

Kertalaaki - FBC PartyBoys 10 - 3 (3 - 1, 1 - 0, 6 - 2)
1 - 0
2 - 0
3 - 0
3 - 1 Pauli (Kalle)
- - -
4 - 1
- - -
5 - 1
6 - 1
7 - 1
8 - 1
9 - 1
10 - 1
10 - 2 Kalle (Tapsa)
10 - 3 Ismo rl.


Rangaistukset:
      Kertalaaki: 2 min+rl. (Maalivahdin alueella pelaaminen)
      FBC PartyBoys:

Elämän likaojassa:
      Olli
      Lauri, Kalle
      Jarno, Ismo, Tapsa, Topi, Pauli

Olipa kerran pieni limainen ja mitätön matonen. Se eleli suhteellisen tyytyväisenä elämäänsä mutaisissa olosuhteissa järsien silloin tällöin jotain puolimädäntynyttä hedelmän raatoa, joka sattui puusta sopivasti putoamaan ulottuville asti. Välillä se hengaili muiden matojen lähistöllä ja piti itsestään turhaa melua, vaikkei osannut tehdä juuri mitään oikein. Lähinnä se keskittyi tunarointiin. Eräänä ei niin kauniina päivänä matonen sai jostakin päälleen oranssin vaatekappaleen. Siitä päivästä lähtien se keräili ympärilleen samanhenkisiä matosia ja jakoi typerän touhuilunsa niiden kanssa onnellisen tietämättömänä siitä pienestä, mutta olennaisesta seikasta, etteivät ne porukallakaan osanneet tehdä juuri mitään oikein.

Vertauskuva kertonee kaiken oleellisen illan tunaroidusta pelistä. Ensimmäinen erä oli melkoista kuraa, jossa vastustaja pääsi näyttämään erityisen hyvältä lähinnä sen takia, ettei PartyBoysin tuhkamunaisilla höpönassuilla ollut näköjään minkäänlaisia haluja osoittaa edes normaalia, saamattomuuden rajamailla tasapainoilevaa yritystä pelin voittamisen eteen. Hapuileva räpiköinti ei vielä revennyt ylitsepääsemättömäksi kuonavyöryksi, mutta paljon ei tästäkään puuttunut. Oikeastaan Kallen terävästä avauksesta lähtenyt ja Pablon komeasti läpi kentän sooloiltu kavennus lukuisia vastustajia sinnikkäästi ohitellen ja huiskien palloa riparin toisensa jälkeen aivan erän viimesekunnilla ansaitsee maininnan.

Toisessa erässä räpiköinnin taso nousi sentään orastavaksi konttaukseksi edellisperiodin staattisen makaamisen sijaan. Omaan pussiin ei kuitenkaan tästäkään erästä kerätty muita tehomerkintöjä kuin Trullin kulmaväännössä auennut silmäkulma, jonka verta vuotavan vekki sai joukkueen yleisilmeen kohenemaan edes hetkeksi aikaa. Koska oli kuitenkin päivän selvää, että tämäkin tilanne tapahtui paikassa johon tuomarilla ei ollut näköyhteyttä, jäi tilanteesta ylivoima saamatta ja tuomari joutui kuittaamaan tapahtumat kysymyksellä: "Osuko siihen joku?". Tämän ansiosta omissa kolisi erän aikana vain kerran, toki sekin parhaalta mahdolliselta tekosektorilta pienen nukahduksen jälkeen. Mistä näitä asennevammaisia oikein tulee? Ja miksi ihmeessä ne kaikki ovat pakkautuneet samaan, oranssimustaan joukkueeseen? Eikö olisi parempi, jos kukin pysyisi sopuisasti omissa nurkissaan eikä tuottaisi tiimihäpeää kaikkein nähtäväksi viikoittaisissa nolouksissa?

Mutta kun ei. Viimeisen jakson kokonaiskuvan voisi tiivistää sanapariin "ultimaattinen fiasko". Kielitieteilijöitä ja pelianalyytikkoja ei tarvitse asian tiimoilta sen kummemmin häiriköidä, sillä tilanne voidaan kuvata kiinteästi, kun kerrotaan vastustajan onnistuneen lähes kaikessa ja Juhlapoikain kadottaneen pelimotivaationsa jonnekin tuuleen. Ainoat pelaamista muistuttavat hetket PB:n taholta nähtiin siinä vaiheessa, kun vastustajan hyvin pelannut molari joutui liukenemaan toiseen matsiin jonnekin ja kotijoukkue pelasi pelin loppuminuutit nöyryyttäen maali tyhjänä kuudella miehellä. Tuloksena oli sentään Kallen viimeistelemä sivallus Tapsan syötöstä maalin tuntumasta sekä aivan ottelun päättymisen hetkillä Juhlintajoukolle tuomittu rankkari. Tilanteen pohjustanut Toppilan saunotusmestari Jarski ei pesukarhumaisen naamavärityksensä ja sitä seuranneen äärimmäisen motivaationpuutteen seurauksena halunnut olla tilanteen kanssa enää missään tekemisissä ja nyt kun joukkueen vakionallipyssy saati kukaan muukaan ei tahtonut suostua keskiympyrään pallon taakse nolouden lisääntymisen pelossa, kelvoton kapteenimme päätti neppailla tilanteen historiankirjoihin maalivahdiksi asettunutta kenttäpelaajaa vastaan. Tuoreen moken upeasta venytyksestä huolimatta Filippo sentään viimeisteli sovelletulla Könnärillä lukemia hitusen säädyllisemmiksi. Tästä kuriositeetista huolimatta pukukopissa enemmänkin itketti kuin nauratti. Mutta seuraavaa peliä ei hävitä, se nyt on aivan varma jos mikä!