SSBL 4. divisioona 2017-2018 SSBL 4. divisioona 2016-2017 SSBL 4. divisioona 2015-2016 SSBL 4. divisioona 2014-2015 SSBL 4. divisioona 2013-2014 SSBL 5. divisioona 2012-2013 SSBL 5. divisioona 2011-2012 SSBL 4. divisioona 2010-2011 SSBL 5. divisioona 2009-2010 Pepsi kesäsarja 2009 Kainuun Cup 2009 Karhuliiga 2008-2009 Kilpa Merikoskiliiga 2008-2009 Kainuun Cup 2008 Karhuliiga 2007-2008 HoD Merikoskiliiga 2007-2008 Kainuun Cup 2007 Merikoskiliiga 2006-2007 Merikoskiliiga 2005-2006 1.div Harjoituspelit All-Time SSBL-tilastot All-Time tilastot
Pelikuvat Muut kuvat

EtusivuHistoriikkiEdustusjoukkueOttelut ja tilastotOheistoimintaKuvagalleriaVieraskirjaForumLinkit

Merikoskiliiga 2006-2007

 

Otteluraportti

13.1.07, klo 18:00

Ryhti - FBC PartyBoys 0 - 6 (0-3)
      0 - 1 Ville (Timppa K)
      0 - 2 Ismo (Timppa K)
      0 - 3 Mikko (Kalle)
      ---
      0 - 4 Ville (Ismo)
      0 - 5 Ismo (Timppa K)
      0 - 6 Jarno (Ville) yv

Rangaistukset:
      Ryhti: 3x 2min
      FBC PartyBoys: Ismo 2min (poikittainen maila)

Mukana:
      Olli
      Jygis, Timppa K, Lauri
      Ville, Ismo, Jarno, Mikko M, Pauli, Kalle

Uusi vuosi, vanhat ja pöhöttyneet naamat oli vahvasti havaittavissa oleva tendenssi Nallisportin seinien sisäpuolella, kun vuoden vaihduttua palasimme kukin tahoiltamme 5,4 kiloa lihavampina ja yritimme tapailla jälleen juoksuaskelia reilun kuukauden pelaamattomuuden jälkeen. Samassa ilmapiirissä oli aistittavissa myös muita, hiukan hedelmäisiä ja maanläheisiä aromeita, joiden lähteeksi todennettiin pelaajiston pötseissä sulatustoimien alaisuudessa edelleen kärvistelevät viimeiset kinkkusiivut ja lanttulaatikot. Kaiken muun jännitteen lisäksi ottelun ajankohta oli meille täysin vieras alkuillankähmä. Tämän lisäksi vastaamme oli asettumassa toisen lohkon paras luuseri, joten olimme loppuvuoden 2006 pelillisten tapahtumien ja toisen lohkon ilmeisen kovatasoisuuden johdosta valmiit lyömään rukkaset tiskiin. "Mitähän tästäkin nyt tulee?", kysyi Riki Sorsa kemoterapiassa ja lauloi "Muuttohaukan" loppuun. Aplodien paikka?

Kiihkeän venyttely- / verryttelytuokion jälkeen asetuttiin pilkkimään keskiympyrän välittömään läheisyyteen ja odottelemaan pelin käynnistymistä. Kyseinen käynnistyminen myös tapahtui. Ensimmäisen erän alkuminuutit tahkottiin varovaisen tunnustelevasti, eikä kumpikaan joukkue päässyt pallo mukanaan maalintekopaikkoihin, vaan peli pyöri kaukalon kulmissa ja maalien takana. Tilanne kuitenkin muuttui vielä ennen erän puoliväliä, kun ottelun syöttömasiinana ansiokkaasti pörissyt TimppaSeppo tarjoili yhtäkkiä onnistuneesti pallon Villen mailan lapaan hyökkäyspäässä. Maalintekosektoriin saatu pallo upotettiinkin tämän kuvion toimesta ensimmäisen kerran vastustajan maaliin. Nyt kun kerta vauhtiin päästiin, ajateltiin jatkaa vahvasti samoissa merkeissä. Tällä kertaa katiskaa kuritti parivaljakko SeppoTimppa ja Ismo - toimien järjestyksessä tarjoilu ja kiittäminen. Nähtiinpä tämän jälkeen taas pitkästä aikaa Tex Willerin laukkaavan PB:n vaihtopenkin editse maalia ja esi-isiään kunnioittaen.

Erän loppupuolella pääsivät myös Kalle ja Mikko kostuttamaan terojaan onnistumisen eliksiirissä. Silminnäkijälausuntojen pohjalta koottu tapahtumankuvaus kertoo Kallen syöttäneen pallon maalin takaa ja Mikon nostaneen sen maalin edustalta yläriman välittömään alaisuuteen. Kyllä nyt oli kaikilla hyvä mieli, kun peli kulki ja maisema vaihtui. Mainittakoon ensimmäisestä erästä vielä hyvän lisäksi pahassa kunnostautuneen Fippon pöyristyttävä poikittainen keskiympyrässä. Vastustajan pakki noukki itkien pinseteillä lasikuitua kylkiluidensa välösistä vielä seuraavana ehtoonakin.

Toinen erä oli sulkuporttien avauduttua vastaavaa glooriaa kuin ensimmäinenkin, tosin sillä erotuksella, että toinen erä tuli vasta ensimmäisen erän jälkeen. Voitonmarssille alkutahteja kopsutteli tutkaparinakin (Oulun yöelämässä) tunnettu parivaljakko Vilic - Fippo jälkimmäisen jättäessä pallon pitkään kestäneen kynäilyn jälkeen takaoikealle kohti maalin edustaa ja ensimmäisen kirmatessa paikalle sijoittamaan pallo vastustajan maalin perukoille ylämummoa häpeilemättä hätistäen. Lisää jöötiä tuli ennen kuin ensimmäisen jälkiä oli kunnolla ehditty pyyhkimään. SimppaTeppo syötti ottelun kolmantensa ja Ismo viimeisteli ottelun toisensa etuyläkulmaan epätasapainoista vaakaa muistuttavasta asennosta vasemmassa laidassa puuhastellun seinäsyöttelyn seurauksena.

Pelin viimeisillä hetkillä saatiin jyllittyä vastustajalle vielä heidän kolmas jäähynsä ottelussa ja tämän koettelemuksen aikana PB sai hiukan kaunisteltua rumia muistoja ja yöllisiä visioita, joita heidän raajatonta vauvaakin kädettömämpi ylivoimansa oli sitä todistamaan joutuneille aiheuttanut. Ylivoima alkoi kulmalyönnillä hyökkäyspäädyn oikeasta laidasta, josta Ville lähti kiertämään maalia pallon kanssa ja yritti kiepsauttaa pallon ylimielisen supertähden elkein maalin takaa maalin vasempaan yläkulmaan. Yritys kuitenkin epäonnistui surkeasti ja pallo lensi suoraan J. Trullin syliin. Hän kuoletti pallon lapaansa kropallaan, joka on kuunvalossa kiinteämpi näky kuin Oiva Lohtander narubikineissä, ja loogisena hyökkäysliikkeenä sekä paniikissa juoksi pallon kanssa kaukalon kulmaa kohti. Miinuskulmasta matkaan lähetetty syöttö, jolla tavoiteltiin maalinedustalla pörrääviä oranssipaitaisia lajitovereita, ei kuitenkaan koskaan saapunut oletettuun määränpäähänsä vaan pallo kimposi ensimmäisen vastustajapelaajan jalan kautta etukulmasta maalin perukoille. Kaiken tämän antitaidon nähtyään tuomarit päättivätkin pian viheltää pelin päättyneeksi.

Pelistä makunystyröille pyörimään jäänyttä jälkimakua arvioitiin valtamedioissa pyöreäksi, hiukan elähtäneeksi, sekavaksi ja kaljuuntuneeksi - suorastaan tammiseksi. Toisin sanoen pakkikalusto toimi keskushyökkääjien tukemana perin esimerkillisesti estäen vastustajan keltuaisia pääsemästä vaarallisiin maalintekopaikkoihin ja näin laukauksia satelikin huonolla menestyksellä kaukaa ja pienistä kulmista. Erityisesti vastustajia kerta toisensa jälkeen hiljaisella tulella kuumentanut Lauri jäi varmasti mieleen aiheuttaessaan vastapuolelle jäähyjä ansiokkaasti. Myös Olli penetroitui katsojien tajuntaan esittämällä normaalin rötväämisen ohessa muutaman tasapainoisen ja ammattimaisen näköisen torjunnan. Tuloksena nollapeli. Hyökkäyspelikin toimi alkulohkon loppupeleihin verrattuna kuin sormi sian peräsuolessa. Osa syötöistä jopa näytti menevän samanväristen pelimiesten lapoihin ja suuri osa laukauksistakin näytti päätyvän muualle kuin sivuseiniin ja kattorakenteisiin. Häpeän loppusarja oli näin saatu korkatuksi. Älkäämme enää koskaan vastatko hänen puheluihinsa…