SSBL 4. divisioona 2017-2018 SSBL 4. divisioona 2016-2017 SSBL 4. divisioona 2015-2016 SSBL 4. divisioona 2014-2015 SSBL 4. divisioona 2013-2014 SSBL 5. divisioona 2012-2013 SSBL 5. divisioona 2011-2012 SSBL 4. divisioona 2010-2011 SSBL 5. divisioona 2009-2010 Pepsi kesäsarja 2009 Kainuun Cup 2009 Karhuliiga 2008-2009 Kilpa Merikoskiliiga 2008-2009 Kainuun Cup 2008 Karhuliiga 2007-2008 HoD Merikoskiliiga 2007-2008 Kainuun Cup 2007 Merikoskiliiga 2006-2007 Merikoskiliiga 2005-2006 1.div Harjoituspelit All-Time SSBL-tilastot All-Time tilastot
Pelikuvat Muut kuvat

EtusivuHistoriikkiEdustusjoukkueOttelut ja tilastotOheistoimintaKuvagalleriaVieraskirjaForumLinkit

SSBL 4. divisioona 2014-2015

 

Otteluraportti

16.11.2014, klo 11:00, Nallisport

SBT Peto - FBC PartyBoys 8 - 2 (3 - 1, 3 - 0, 2 - 1)
0 - 1 Jay (Tomppa)
1 - 1
2 - 1
yv. 3 - 1
- - -
4 - 1
rl. 5 - 1
6 - 1
- - -
6 - 2 Kalu (Jartsa)
7 - 2
8 - 2


Rangaistukset:
      SBT Peto: -
      FBC PB: Tomppa 2x2min + 10min (estäminen, epäurheilijamainen käytös)

Persraiskauksen vastaanottavasta päästä kokivat:
      Olben
      Trulli, Pena, Vile, Tumu, Vilic, Apsu
      Ivan, A-K, Hansa, Kalu, Hagi, Jay, Jartsa, Pete, Tomppa

Joskus asiat sujuvat kuin elokuvissa. Toisinaan nuo elokuvat ovat mieltä ylentäviä merimiesmelodraamoja, toisinaan taas helvetillisen kauhistuttavia kyhäelmiä jo entuudestaan ala-arvoisista saippuasarjoista. Joskus asioiden tolan määräävä käsikirjoitus on mystinen hybridi noiden kahden väliltä ja ylittää vapaamielisimmänkin ihmismielen käsityskyvyn vähintäänkin tuhatkertaisesti. Marraskuun puolivälin paikkeille armon vuonna 2014 sattunut pyhäaamupäivä sisälsi elementtejä, joita vain edellä kuvatun kaltainen korkeamman tahon kokoon taikoma hybridi voi parhaimmillaan/pahimmillaan sisältää. Kerratkaamme siis mitä tuolloin tapahtui.

Pohjois-Suomen aladivareissa reikäpalloa läpsyttelevä FBC PartyBoys heräsi sunnuntai-aamuun iloisen virkeänä. Kolmen viikon pelitauko tulisi pian päätökseen, kun kauden kolmas turnaus korkattaisiin aamupäivän aikana jälleen kerran Nallisportin tutuksi käynyttä taistelutannerta ponnahdusalustana käyttäen. Ensimmäistä kertaa seuran historiassa myös pelaajaruusteri hytkyi yltäkylläisesti yli äyräidensä: Jokainen kiimaansa tauon aikana kasvattanut pelimanne oli osallistumassa päivän koitoksiin. Kolme täyttä kenttää olisi näin ollen kerrankin tosiasia. Ylimääräisestä jalkavahvuudesta tulisi varmasti olemaan myös hyötyä, sillä päivän ensimmäisessä PB-ottelussa oranssipaitoja vastaan asettui kauden vahvasti aloittanut lohkoykkönen SBT Peto. Viime kauden otteisiinsa verrattuna huomattavasti laveammalla onnistumisrintamalla operoinut vihulainen pystyttäisiin pysäyttämään vain vastaamalla heidän nopeaan peliinsä vastaavilla kierroksilla. Homman luulisi olevan tehtävissä tällaisella ukkomäärällä, eiköstä vaan?

Ottelu alkoikin varsin positiivisissa merkeissä, kun jo ensimmäisen vaihdon aikana pelikellot pysäytettiin aikaan 0:34 ottelun avausmaalin kunniaksi. Syylliseksi kellon pysäyttämiseen todettiin Jay, joka vaihtoa valmistelevan keskialuekurvailunsa päätteeksi paukautti pallon sektorin vasemmalta laidalta veskarin torjunnan kautta maaliin, kun kassarin rintamuksista yläilmoihin hypähtänyt peliväline jengasi lopulta kokonaisuudessaan yli maaliviivan. Syöttöosastolla tilanteessa kunnostautui nyt ex-kiikarimies Tomppa, jonka kuparinen oranssipaidoissa tuli näin pistesaldon osalta rikottua. Positiiviset merkit eivät kuitenkaan kovin kauaa kestäneet, sillä jo seuraavassa vaihdossa kolisi puolestaan PartyBoy-päädyssä. Vastustaja suhi tasoituksensa "harjoitellun" kuvion päätteeksi maalivahdin alueella seisoen Olbenin selän taakse, kun peliväline oli sinne ensin toimitettu silmät kiinni selän takaa tolpan kautta syöttäen. Tuomarit seurasivat tilannetta silmät kiinni, joten viimeistään tässä vaiheessa olisi oranssipaitojen pitänyt tajuta luovuttaa. Eihän tällaisesta ensiminuutista voi seurata kuin liekehtivä syöksykierteinen katastrofi.

Vaikka seuraavaa takaiskua juhlittiinkin JuhlaKaluston päädyssä jo puolitoista minuuttia myöhemmin keskialueen pallonmenetyksen jälkeen, ei oranssipaitojen romahtaminen ollut vielä ensimmäisessä erässä aivan täydellinen. Suvereenisti asennepuolella peliä vienyt vihulainen ei kuitenkaan vastaan pyristelleelle PartyBoysille antanut missään vaiheessa turhaa siimaa, vaan myllytti kerta toisensa jälkeen vaarallisia tekopaikkoja armoitetun hanskanheiluttaja Olbenin etumaastoon. Varsinkin nopeilla käännöillä lähteneet mustanuttujen vastahyökkäykset olivat myrkyllistä tavaraa kerta toisensa jälkeen puskemiseksi menneiden PB-hyökkäysviritelmien läsähtäessä kasaan viimeistään keskiviivan ylityksen jälkeen. Ensimmäinen erä kirjattiin tilastolappuihin lopulta Pedon kahden maalin johtoasemaksi, kun vajaan kymmenen minuutin pelin jälkeen Tomppa marssitettiin jalkapuuhun pikkukakkosta kärsimään ja seuranneesta ylivoimasta vastustajan annettiin painaa karat verkkoon huonosti suoritettujen maalinedustan siivoustalkoiden jälkeen.

Jos oli ensimmäinen erä ollut tuskaista taapertamista, sitä oli myös toinen erä. Takalukkoon luiskahtanutta hyökkäyspeliä ei saatu auki enää avoimistakaan tekopaikoista ja maalia kohti saadut viimeistely-yrityksetkin kahahtivat aina vihulaiskassarin varusteisiin. Pedolla ei sen sijaan viimeistelyongelmia tuntunut olevan vaan palloa lakaistiin yläputken alle epätoivoisemmankin näköisistä laukaisuasennoista sektorin vasemmalta laidalta, rangaistuslaukauksista ja maaliedustalta pönöttäen. Omaan saamattomuuteensa henkisesti murentunut oranssipaitojen vertaistukikerho sai vastustajan kovan vireen lisäksi tuta myös tuomareiden ottelun edetessä yhä haluttomammaksi käyneen "työskentelyn", kun molempien raitapaitojen vältellessä hien irtoamista ja seisoskellessa yhä tukevammin mahdollisimman kaukana kenttätapahtumista, haukankatseiset tuomiot tehtiin ensimmäisen erän jälkeen vähintäänkin turvalliselta 30 metrin tarkasteluetäisyydeltä. Tästä oivana esimerkkinä käyköön vihulaisen rankkari, jossa kävelemään kyllästyneen kaukalolakiosaston molemmat edustajat juurruttivat itsensä suorilta maaliviivan kohdalle ja jättivät itse kuljetuksen kokonaan seuraamatta. Lienee sanomattakin selvää, että kun tuomarit tarkastelevat tilannetta melkein katsomon puolelta, sai vastustajan rangaistuslaukauksen verkkoon leiponut kaveri vedellä palloa mielin määrin taaksepäin ilman sen suurempaa pelkoa suorituksen keskeytyksestä. Mutta tuskinpa tällaisilla pikkuasioilla on mitään merkitystä asioita elämän mittakaavassa tarkasteltaessa…

Toisen erän saamattoman esityksen jälkeen kolmannen erän alkuun edes yritettiin ladata jonkinlaisen henkisen kasvojenkohotuksen aineksia, mutta vaikka Kalu ja Jartsa paukauttivatkin vielä yhden osuman Pedon päätyyn sisäänlyöntitilanteesta, ei maalintekoapinaa saatu karistettua selkäkarvoista enää millään ilveellä. Jo toisessa erässä haluttomuutensa roolinsa mukaiseen toimintaan osoittaneet tuomarit nostivat muutenkin tuskaisen tupeksinnan vielä toiseen potenssiin, kun pienetkin toivonpilkahdukset saatiin sammutettua käsittämättömällä rallisilmällä kaukaisuudesta arvotuilla vihellyksillä. Muun muassa vihulaisen kassarin kymmenmetrisellä kylkiliu'ulla melkein keskialueella omilleen luutuama läpiajon katkaisu ei ollut maasta pelaamista, sillä tilannetta melkein Nallisportin parkkipaikalta saakka seurannut pillipiipari näki päivänvalon paistavan mitä ilmeisemmin antigravitaatiopakaroilla muutaman millin kentän pinnan yläpuolella levitoivan maalivahdin ja vaaleansinisen muovimaton välistä.

Pedon koristeltua taululla paistavia maalilukemia vielä itselleen edullisempaan malliin nelisen minuuttia ennen päätösvihellystä, saivat tuomarit näyttää osaamistaan vielä kerran, kun keskikaistaa pitkin läpiajoon päässeen Tompan maalintekoyritys estettiin mustapaitaisen pakin suorittamalla Tompan kengät ja sukat jalasta polkemalla reppuselkään kiipeämisellä. Tätä ei kuitenkaan nähty tuomariportaassa rikkeen arvoisena suorituksena, koska samalla ei tapahtunut mailaan kohdistuvaa vesurointia. Tämä jos jokin on hyvä tietää tulevaisuutta silmällä pitäen. Kyseessä lienee jokin uusi sääntö. Uudesta hienosta säännöstä tietämätön Tomppa puolestaan passitettiin jäähypenkille, kun miehen vähintäänkin epäoikeudenmukaiseksi kokemaa tilannetta seurasi raitapaidan ammattitaidon välitön ja kovaääninen kyseenalaistaminen. Leppoisat ottelun loppuhetket taannut 2 + 10 min ei enää vaikuttanut ottelun lopputulemaan millään tavalla, mutta jo ennestään vahvana JuhlaKaluston kielen päällä vellonut paskan maku vahvistui entisestään.

Jo varsin näennäiseen ylivoiman pyörittämiseen tyytynyt Peto antoi oranssipaitojen kyykkiä viimeisen pikkukakkosen pois taululta ennen kuin naulasi PB-maalin edustalta ohjuroiden koitoksen loppulukemat seinälle varsin tylynomaisin lukemin. Kaikkien mahdollisten kenttäpelin osa-alueiden petettyä täytyy oranssinuttujen leirissä olla kuitenkin tyytyväinen siihen, että kentällä saatiin heilua sentään täydet kolme varttia. Päivän ensimmäisessä ottelussa suoritettu mahalasku oli niin täydellinen, ettei siitä jäänyt oikeastaan edes paha mieli tai surku. Armoton vitutus siitä sen sijaan jäi. Onneksi revanssin mahdollisuus tulee eteen jo viikon kuluttua, kun otteluohjelman arvaamaton luonne heittää saman parivaljakon kaukalon sisään heti uudemman kerran. Ei seuraava kerta ainakaan huonommin voi mennä… Eihän?


Ylivoimapelaaminen:
Vaikka juhlakaluston pelirupeama muistutti lähinnä nuoren vangin ensimmäistä suihkureissua lattialle livenneen saippuan jälkimainingeissa, ei oranssipaitainen ihmissakka ollut kuitenkaan kentällä huonoiten suoriutunut kollektiivi. Jo aikaisemmissa turnauksissa tuomareiden mielenkiinnon tason hienosti summannut lausahdus "eihän nelosdivari ole salibandya nähnytkään" voi hyvinkin pitää paikkansa, mutta samaa voi kyllä alkukauden perusteella sanoa pillipiipareiden kaukaloarpajaisistakin. Tämän päivän kaltaiset rimanalitukset yhdessä alati kasvavan raitapaitojen ylimielisyyden kanssa saavat kyynisemmänkin kuradivareiden kahlaajan uskomaan siihen, että vuosi vuodelta kohoaville tuomarimaksuille saadaan jatkossakin riemukkaasti vastinetta. Onneksi emme maksa tyhjästä!
FBC PartyBoys:
Kaikessa mahdollisessa huonosti suorittanut JuhlaKalusto oli tänään vastustajaansa nähden täydellinen statisti sekä asenne-, maalinteko-, puolustus- että maalivahtipelissä. Ainoa osa-alue, jolla saatiin jotain aikaiseksi oli kiroilu ja mussuttaminen. Edes Don Tamimainen aikalisä toisessa erässä ei kääntänyt kelkan suuntaa ja jalasten jälkien voitiin todeta ottelun loputtua johtavan suoraan lepikkoon.
SBT Peto:
Kuten jo tarkkaavaisimmat J. Holmesit ovat voineet edeltä rivien välistä lukea, oli kentällä tänään oikeastaan vain yksi isäntä. Pedon viedessä peliä kaukalon kaikissa koordinaateissa ja viimeistellessä paikoista hyvällä prosentilla, ei PartyByosille jäänyt hirvittävästi jossiteltavaa, ja koska vastustajan otteista ei tällä kertaa voinut itkeä, keskitymme vikisemään tuomareiden huonoutta. Oha se varma!